Tohtori Waleed Ghanima kertoo, kuinka diagnoosi tehdään
Joskus ITP löydetään sattumalta
Immunologinen trombosytopenia, ITP, voidaan joskus havaita muun syyn vuoksi tehdyllä verikokeella terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Tämä koskee erityisesti henkilöitä, joilla ei ole vakavia oireita, koska verihiutaleiden määrä ei ole vielä laskenut liian alhaiseksi.
Kun asiaa sitten tutkitaan tarkemmin, monet henkilöt mainitsevat, että heillä on ollut runsasta kuukautisvuotoa tai että he saavat helposti ihoverenvuotoja pienten vammojen seurauksena – tyypillisiä ITP:n merkkejä, mutta joista kaikki eivät ole tietoisia.
Ihoverenvuotoja on kahta tyyppiä. Petekioiksi kutsutut ovat pieniä punertavia pisteitä, jotka yleensä näkyvät käsissä ja jaloissa tai suun limakalvolla.
Toinen tyyppi on suurempi verenvuoto, jota puhekielessä kutsutaan mustelmaksi. Niitä voi esiintyä missä tahansa, mutta enimmäkseen käsissä ja jaloissa tai alueilla, jotka ovat alttiita paineelle tai vammoille.
Vakavat verenvuodot – esimerkiksi ruoansulatuskanavasta tai virtsateistä – ovat harvinaisempia.
Mistä ITP johtuu?
ITP on harvinainen ja sairauden syyt voivat vaihdella. Lapsilla ITP:n laukaisee tavallisesti virusinfektio, mutta aikuisilla tällaista suoraa syytä ei yleensä voida havaita.
Tiedämme, että naiset sairastuvat ITP:hen hieman useammin kuin miehet. 10–20 prosentilla sairastuneista voi myös olla jokin perussairaus. Potilaat, joilla on muita autoimmuunisairauksia, kuten heikko tai korkea aineenvaihdunta tai sidekudos- tai nivelsairaus, ovat alttiimpia sairastumaan ITP:hen. Syynä voivat olla myös muut sairaudet, kuten hepatiitti tai verisyöpä. Lisäksi erilaiset lääkehoidot voivat aiheuttaa tai laukaista immunologisen trombosytopenian.
Kuten voidaan havaita, monet seikat voivat aiheuttaa ITP:n puhkeamisen, mutta kaikki nämä eivät kuitenkaan johda siihen automaattisesti.
Miten ITP diagnosoidaan?
Toistaiseksi ei ole olemassa diagnostista testiä, jolla voidaan suoraan todeta, kärsiikö henkilö IPT:stä vai ei. Kun ITP:stä epäilty henkilö hakeutuu lääkärin hoitoon, lääkäri aloittaa potilaan tutkimisen ja kysyy sairaushistoriasta: miten ja milloin oireet alkoivat, millaisia ne ovat olleet ja kuinka kauan ne ovat kestäneet. Sen jälkeen tehdään kliininen tutkimus, jossa selvitetään, mistä potilaalla vuotaa verta ja onko muita oireita tai ongelmia. Verikokeen jälkeen laboratoriossa tarkastellaan soluja mikroskoopilla ja tutkitaan niiden ulkonäkö. Silloin ei tarkastella ainoastaan verihiutaleita vaan myös valko- ja punasoluja.
Lisäksi tutkitaan maksan, munuaisten ja aineenvaihdunnan toimintakyky. Yleensä otetaan myös virusnäytteitä sen selvittämiseksi, onko potilaalla äskettäin ollut virusinfektio, joka olisi voinut laukaista trombosytopenian tai selittäisi verihiutaleiden alhaisen määrän. Joskus tehdään myös selkäydintutkimus. Diagnoosin kannalta sen tekeminen ei ole pakollista, mutta siitä voi olla apua, jos verinäytteessä (veren ominaisuuksien tutkimuksessa) havaitaan epätavallisia soluja.
ITP-diagnoosin tekemiseksi on verihiutaleiden määrää lukuun ottamatta kaiken muun oltava normaalia – maksa-, munuais-, aineenvaihdunta- ja virusinfektiotutkimuksissa ei saa esiintyä mitään poikkeavaa; verenkuvan tulee olla normaali ja valkosolujen ulkonäön tulee olla normaali. Toisin sanoen, alhaiselle verihiutaleiden määrälle ei löydetä muuta selitystä.